*

Mullan alta Arkeologin tarinoita maan povesta jo vuodesta 2009

Aseiden kalistelua myöhäiskeskiajan Hämeessä

1500-luvun alussa Hämeen linnan voudin Henrik Stenssonin lainaamista siemenviljoista kehittyi sotku, jonka piirteet ovat kuin mistäkin Game of Thronesin parodiasta. Yksityiskohtaisesti kirjatut tapahtumasarjan käänteet ovat säilyneet Henrikin valituskirjeessä.

Joskus ennen vuotta 1511 Hämeen linnan entinen vouti Henrik Stensson oli viettämässä adventtia vuokraviljelijänsä eli lampuotinsa luona Hauholla. Eräänä joulukuisena lauantaina Henrik oli vetäytynyt rukoilemaan Hauhon kirkkomaalle seuranaan vain keihästä kantanut renki. Kirkkomaalla ei ollut ketään muuta, "ei pakanaa eikä kristittyä" kuin vanha saksalainen palkkasoturi Jacob Lotherkniht, joka oli pyhiinvaelluksella Pyhän Jaakon kirkolle Renkoon.

Hauhon kivikirkko saattoi olla juuri valmistunut Henrikin ja Lasse
kauppiaan selvitellessä sen kirkkomaalla välejään. Wikimedia Commons.

Rukousnauhaansa hypistellyt Henrik oli juuri astumassa ulos kirkosta, kun paikalle kurvasi reellään täyttä vauhtia vihainen Lasse kauppias. Lasse ja hänen mukanaan ollut palvelija olivat varustautuneet kiireestä kantapäähän, ja heillä oli mukanaan miekka ja varsijousi. Kaksikko huusi Henrikille: "Täällähän sinä olet, maan ryöväri ja petturi!" Kaksikko yritti ampua entistä voutia jousellaan, mutta Henrik tarttui palvelijansa keihääseen ja iski sen tylpällä päällä Lassea kolmesti harteille, ja kauppias lähti livohkaan.

Henrik Stenssonin sinetti.
Wikimedia Commons.

Hyökkäyksen syynä oli riita siemenviljasta. Joitakin vuosia aiemmin Hauholla oli ollut huono satovuosi, ja talonpojat olivat pyytäneet Henrikiä lainaamaan heille viljaa. Vilja oli lainattu ja kaikki muut paitsi Lassen lampuoti olivat maksaneet ajallaan takaisin. Henrikin palvelija oli käynyt vaatimassa isäntänsä saatavia takaisin, ja kun lampuoti ei ollut suostunut antamaan jyviä, palvelija oli omin lupinensa ottanut ne väkisin viljelijän aitasta. Tästä Lasse oli ryhtynyt kostonhimoiseksi.

Hyökkäystä seuraavana päivänä oli pyhä, ja Henrik oli taas Hauhon kirkossa viettämässä messua. Tällä kertaa Lasse kauppias tuli paikalle poikansa Gudmundin kanssa, ja kumpikin oli pukenut ylleen täyden haarniskan. Kostoretkeläiset ryntäsivät sisään kirkkoon, mutta Henrik olikin ehtinyt lähteä pappilaan kirkonmenojen jatkoille. Pahaksi onnekseen eräs Henrikin palvelija norkoili kuitenkin vielä kirkkomaalla. Lasse ja Gudmund mukiloivat palvelijan, raahasivat häntä pitkin kirkkomaata ja veivät häneltä hilparin, pitkävartisen taistelukirveen. Kun Lasse kauppiaan päällekarkaukset eivät olleet tuottaneet tulosta, hän lähti Viipuriin valittamaan linnanherra Erik Turessonille Henrikistä.

1500-luvun hilpari Turun Museokeskuksen kokoelmista. Finna.


Lassen sotaretki huipentui vielä joulunpyhien lopulla loppiaisena, Pyhän kolmen kuninkaan päivänä. Hänen poikansa Gudmund ja joukko talonpoikia hyökkäsivät Henrikin maatilalle, pieksivät Henrikin lampuodin mustelmille, veivät kaikki aseet, varastivat viljavarastosta omakseen katsomansa määrän jyviä ja vieläpä ampuivat pyssyillä ja varsijousilla ikkunoista sisään kartanoon, jossa Peter Stenssonin nuori leski Margit oli lapsivuoteessa.

Sotilaita kuvattuna Olaus Magnuksen Pohjoisten kansojen historiassa (1555).
Wikimedia Commons.

Ei ole tiedossa, miten riita päättyi. Henrikille itselleen ei kuitenkaan käynyt kovin hyvin. 1520 tanskalaiset miehittivät Ruotsin ja Suomen ja Henrik oli yksi tanskalaisille uskollisuutta vannoneista rälssimiehistä. 1521 Kustaa Vaasan johtamat ruotsalaiset piirittivät tanskalaisten hallussa ollutta Turun linnaa, jolloin tanskalaiset kostivat kidnappaamalla joukon vastapuolen aatelisia. Osa heistä hirtettiin heti linnan muureille, mutta heidän joukossaan ollut Henrik teloitettiin vasta seuraavan vuoden tammikuussa.

Hauhon selkkauksesta kertonut asiakirja on monesta syystä kiinnostava. Sen perusteella kirkossa käydessä oli tavanomaista pitää mukana aseistettuja palvelijoita. Se kertoo myös kiinnostavalla tavalla myöhäiskeskiajan uskonnon harjoittamisesta: se todistaa omalle nimikkopyhimyksille omistetuille kirkoille tehdyistä pyhiinvaelluksista ja se on ainoa suomalainen ei-kirkollinen lähde, joka mainitsee rukousnauhan käytön hartausharjoituksessa. Lähde tarjoaa myös hyvän kuvan siitä, minkälainen asearsenaali varakkaalla talonpojalla saattoi olla käytössään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Kiitos mielenkiintoisista kertomuksista menneistä ajoista.

Käyttäjän mullanaltablogi kuva
Ilari Aalto

Kiitos kiitoksista! Tämä on minusta niin erikoinen tapaus, että se ansaitsi tulla jaetuksi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kiitos, tämä oli erinomaisen antoisa kurkistus 1500-luvun ajatusmaailmaan.

Käyttäjän mullanaltablogi kuva
Ilari Aalto

Nyt sieltä löytyy vastauskin. :)

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset