*

Mullan alta Arkeologin tarinoita maan povesta jo vuodesta 2009

Kadonneen kivitalon metsästäjät

Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museolla  kaivetaan taas. Edellisvuosina kaivauksia on tehty maanalaisella museoalueella ja museon toimistorakennuksen alla, mutta nyt olemme harvinaista kyllä päässeet kaivamaan ulos, museon puutarhaan. Museo on perustettu vanhalle Rettigin tontille, jonka yksi nurkka toimi pitkään Linnateatterin näyttämönä. Nyt Linnateatteri keskitti toimintansa Linnankadulle, ja meille arkeologeille avautui uusi mahdollisuus tutkia, mitä paikalla aikoinaan seisoneista kivitaloista on jäljellä.

Ennen kaivauksen alkua tiesimme jo aika tarkkaan mitä hakea. Vuonna 1743 piirretty venäläinen kartta osoittaa, että tontilla on silloin ollut kaksi kivirakennusta:

Turun vanha keskusta vuoden 1743 kartassa. Etsimämme kivitalot on
merkattu punaisella kuvan oikeaan yläkulmaan. Kansallisarkisto.

Toinen tärkeä lähde tutkittavista taloista on palovakuutus, joka laadittiin vuonna 1826. Palovakuutus kertoo paljon kiinnostavaa tietoa taloista: muun muassa millaiset katot, ovet, ikkunat ja kaakeliuunit niissä on ollut. Ikävä kyllä näidenkin talojen maalatut ikkunanpuitteet ja ranskalaiset ovet paloivat savuna ilmaan Turun palossa vuosi palovakuutuksen laatimisen jälkeen, ja kaksi vuotta myöhemmin talojen rauniot purettiin Turun uuden asemakaavan tieltä.

Kaksihenkinen kaivaustiimimme aloitti kaivaukset toukokuun lopussa. Asemoimme vanhojen karttojen avulla etsimämme talot nykykartalle ja avasimme kaksi koekuoppaa kohdille, mistä raunioiden odotettiin löytyvän.
 
Aloitimme haravoinnilla ja ensimmäisen kaivauskuopan K0 asemoinnilla. Se sijoitettiin kohtaan, missä kartan mukaan pitäisi olla kivitalon kulma.

Kaivaus alkoi siivouksella. Kuva: Ilari Aalto.
Ensimmäinen kaivauskuoppa avattiin kohtaan, jossa kivitalon kulman
pitäisi karttatietojen mukaan olla. Kuva: Ilari Aalto

Kuten saattoi arvata, puutarhassa on paksu kerros puutarhamultaa ja täyttömaata. Puolen metrin syvyydessä tuli kuitenkin jo vastaan tiiliä ja kiviä, jotka ovat aika varmasti purkujätettä paikalla olleesta rakennuksesta.

Puutarhamullan alta paljastui kiviä ja tiiliä, jotka vihjasivat kivitalosta.
Kuva: Ilari Aalto.

Kun kuoppa syveni metriin, sitä piti alkaa jo laajentaa, että voimme kuoppaa porrastamalla kaivaa syvemmälle.

Kuoppaa laajennettiin... Kuva: Ilari Aalto.

.... ja syvennettiin. Kuva: Ilari Aalto.

Lopulta osuimme reilun metrin syvyydessä kivitalon seinäänkin, juuri siinä missä sen pitikin olla!

Ensimmäinen vilaus seinäistä! Kuva: Ilari Aalto

Ikävä kyllä kaivinkonekaivanto on rikkonut osan seinästä. Kaivanto näkyy tummana alueena alla olevan kuvan vasemmalla puolella.

Seinää vähän enemmän esillä. Kuva: Ilari Aalto.

Emme ole vielä juuri seuloneet kaivausmaata, koska toistaiseksi maakerrokset ovat olleet sekoittuneita. Olemme kuitenkin poimineet löytöjä talteen, ja tässä on niistä pieni otos:

Löydöt ovat tyypillisiä 1700- ja 1800-luvun taitteen esineitä. Kuva: Ilari Aalto

Vasemmassa reunassa on kattotiili, jollaisia löytyy paljon. Vuoden 1826 palovakuutuksen mukaan talossa onkin ollut tiilikatto. Keskellä tarjotinta on liitupiippujen pätkiä, nappi ja pari kolikkoa; toinen Fredrik I:n äyri vuodelta 1748 ja toinen on jokin 1600-luvun 1/4-äyri. Sulaneet ikkunalasin sirpaleet ja palaneet naulat kertovat dramaattisesti Turun palosta. Posliiniastioiden kappaleet ovat samalta ajalta.

Kaivaustamme saa muuten tulla vapaasti katsomaan arkisin klo 12–16.30. Meidät löytää Aboa Vetus & Ars Nova -museon kahvilan terassin vierestä. Tervetuloa! 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tyhmä kysymys johon on varmasti yksinkertainen vastaus mutta. Miten ne vanhojen kivitalojen seinät ovat joutuneet metrin syvyyteen ja nykyisten rakennusten alle?

Onko muinainen turkulainen asuttanut vajoavaa taloaan kunnes se on sen verran syvällä, että ulos pääsee vain yläkerran ikkunan kautta ja sitten rakentanut uuden päälle? Joku varhainen Puolimatka vain kasasi täyttömaata ja rakensi uuden kun ei hotsittanut korjata tai purkaa vanhaa?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Roomassakin vanhat rauniot ovat syvällä maan alla. Kaivantojen päälle on laitettu lasit, jotta vanhoja raunioita voi tarkkailla yläpuolelta. Tuota mietin myös Turkuun. Voisiko meilläkin olla näyte historiasta siten esiteltynä?

Käyttäjän mullanaltablogi kuva
Ilari Aalto

Talojen rauniot ovat päätyneet maan alle ihmistoiminnan seurauksena. Raunioituneet talot ovat olleet tiellä, ja ne on pitänyt peittää maalla. Yleensä täytyömaata on tuotu paikalle tulipalon jälkeen palojätteen päälle. Ja Turkuhan on palanut historiansa aikana yli 30 kertaa...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kun nyt metsästätte kivitaloa, ihmettelen milloin rakennettiin Suomeen ensimmäinen kivinenrakennus? Tällaisen tiedon olen löytänyt: Ruotsissa oli harvoin mainittu kivisiä rakennuksia ennen 1300-luvun keskivaihetta.

Mikähän on Suomen vanhin kivistä rakennettu linna, luostari, kirkko tai muu rakennus? Näihin julkisiin rakennuksiin lie satsattu enemmän kuin yksityisiin?

Käyttäjän mullanaltablogi kuva
Ilari Aalto

Kiinnostava kysymys. Jomalan kirkko Ahvenanmaalla on Suomen vanhin kivirakennus. Se on rakennettu 1200-luvun puolivälissä. Manner-Suomen vanhin kivirakennus on Turun linna 1200-luvun lopusta (vanhimmilta osiltaan). Vanhin kivinen asuintalo on Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Turussa. Se on vuodelta 1396.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tällaista luin tänään kansalliskirjaston digitoidusta lehdestä : Turun kaupungin siirtyminen nykyiselle paikalleen alkoi 1100-luvun lopulla. Paavi Aleksanteri IV:n bulla 1259 osoittaa, että Turun tuomiokirkon ensi asu oli jo pitkällä 1250. Liekö tuomiokirkko ollut kivestä silloin?

Käyttäjän mullanaltablogi kuva
Ilari Aalto

Vanhan tulkinnan mukaan vuoden 1229 bulla (http://df.narc.fi/document/72) olisi tarkoittanut piispanistuimen siirtämistä Koroisista Turkuun, mutta tutkijat ovat jo vuosikymmenten ajan olleet yksimielisiä siitä, että kirjeessä tarkoitettiin piispanistuimen siirtämistä Nousiaisista Koroisiin.

Vuoden 1259 bullassa (http://df.narc.fi/document/118) ei oikeastaan kerrota kirkosta mitään muuta, kuin että se on omistettu Neitsyt Marialle. Tämä tarkoittaa mitä ilmeisimmin Koroisten piispankirkkoa.

Vanhimmat arkeologiset merkit kaupunkimaisesta asutuksesta Turussa ovat 1200-luvun puolivälistä tai lopulta; tuomiokirkon ympäristö on asutettu vuoden 1300 tienoilla. Hirsinen tuomiokirkko on vihitty käyttöön vuonna 1300, ja kirkko on muurattu kivestä ja tiilestä 1300-luvun lopulla tai vasta 1400-luvun alussa.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset