*

Mullan alta Arkeologin tarinoita maan povesta jo vuodesta 2009

Mistä aikakausien nimet tulevat? Osa 2: Pronssikausi

Suomen pronssikausi on huonoiten tunnettu esihistorian jaksomme. Suomen rannikko on väärällään pronssikautisia hautaröykkiöitä, mutta tälle ajalle ajoittuvia asuinpaikkoja tunnetaan vain kourallinen. Suomen pronssikautta leimaa kuitenkin selvä jako kahteen kulttuuripiiriin: Suomen rannikkoa ja sisämaata on pidetty omina kulttuurialueinaan, joilla on myös erilainen kronologia.

Rannikolla oli tiiviit yhteydet meren yli Skandinaviaan, mistä imettiin vaikutteita, kuten polttohautaus röykkiöihin ja siihen liittyvä aurinkokultti. Tätä kautta Suomeen saapui myös suuri osa pronssiesineistä. Sisämaassa jatkettiin pitkälti kivikautista elämänmuotoa, mutta sieltä oli yhteydet nykyisen Venäjän alueella vaikuttaneisiin pronssikulttuureihin, kuten Seiman kulttuuriin.

Pronssikauden ja varhaisen rautakauden
esineitä Romaniasta. Tismalleen samoja
esinetyyppejä on löytynyt Suomestakin.
Wikimedia Commons.

Tavallaan koko käsite "pronssikausi" on Suomen osalta vähän hassu: tältä tuhannen vuoden ajanjaksolta tunnetaan vain vajaat 200 pronssiesinettä, eivätkä ne selvästi olleet erityisen yleisiä. Voiko niiden silti ajatella määrittäneen pronssikauden ihmisten elämää? Pienestä määrästä huolimatta pronssiesineitä valmistettiin Suomenkin alueella, mistä todistavat täältä löytyneet valinmuotit.

Pronssikauden periodijako on ruotsalaisen
Oscar Monteliuksen työtä. Wikimedia Commons.

Kivikauden kohdalla keramiikkatyypit antavat raamit aikakausijaolle, mutta pronssikaudella niistä on selvästi vähemmän apua. Pronssikauden vallitseva keramiikka oli nimittäin tekstiilipainanteista keramiikkaa, jota valmistettiin koko ajanjakson ajan. Sisämaan pronssikautta leimaa neoliittinen asbestikeramiikka, joka säilyi käytössä 3600–800 eaa. Astiatyypit eivät siis ole erityisen otollinen tapa jaotella aikakautta pienempiin jaksoihin. Rannikon pronssikauden kohdalla onkin otettu avuksi Oscar Monteliuksen Etelä-Skandinavian pronssiesineisiin perustuva kronologia. Se näyttää tältä:

Vanhempi pronssikausi
I 1700–1500 eaa.
II 1500–1300 eaa.
III 1300–1100 eaa.

Nuorempi pronssikausi
IV 1100–900 eaa.
V 900–700 eaa.
VI 700–500 eaa.

Pronssikauden sisäiselle jaottelulle ei siis ole lähdetty keksimään fantastisia nimiä löytöpaikkojen, esinetyyppien tai kaukaisten historiallisten tapahtumien mukaan. Nimeäminen on kuvian tieteellistä, mutta ei ainakaan herätä virheellisiä mielleyhtymiä tai suuria tunteita. Oma kysymyksensä sitten on, missä pronssikausi päättyy ja rautakausi alkaa. Pronssikautta ja varhaista rautakautta onkin tapana kutsua yhdessä varhaismetallikaudeksi.

Lukemistoa:

  • Mika Lavento 2015: Pronssi- ja varhaismetallikausi. Teoksessa Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus: s. 123–212.
  • Visa Immonen 2008: Arkeologisen tutkimuksen historia Suomessa. Teoksessa Johdatus arkeologiaan. Gaudeamus: s. 97–108.
  • Kansallismuseo: Pronssikausi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tschudit – keitä olivat, tunsivat pronssin. Goottilaiset saivat tschuudeilta raudan. Mitalilöydöt osoittavat ennemminkin yhteyttä Skandinaviaan ja Eurooppaan. Puhuttiin myös Suomen tschudeista.

Hautaröykkiöissä, joita on tutkittu Suomen ja Ruotsin puolella, samantapaisia, oli erilaisia pronssiesineitä, mutta oliko silloin enää kyse pronssikaudesta vain oliko niitä pidempäänkin ihmisillä?

Oletettiin, että ensin poltettiin ihminen ja sitten jälkeen päin hautaan laskettiin esineet. Muutoin olisivat pronssiesineet ym sulaneet.

Hautaraunioista tehdyt löydöt ovat pronssikautisia, varhemman rautakauden kaluja, miekkoja, keihäitä, kelttejä kultasormuksia, rahoja, kaula- ja käsirenkaita ym. , vitjoja, ja punoksia ym.

Hautaraunioita nimitettiin eri paikoilla eri tavoilla, mutta usein sanaan yhdistyy jätti tai jättiläinen. Pronsikautta vai rautakutta?

Virheellsitä ajoitustako: "Waasan seudulta ja lounais-suomesta pronssikaudelta ja varhaisimmalta rautakaudelta löydetyt kalut osoittavat göthiläisen asutuksen jo varhain saapuneen näille seuduille. Luultavasti Ahvenanmeren ja Merenkurkun poikki."

Löysin vanhoista lehdistä tällaisia tietoja:
Tyrvään pellosta löytyi spiraalipiirteinen pronssivyö ja yhdeksän ihmisen pääkalloa.

Punottu pronssivitsa oli Höysölän maalla.

Lienevät tuttuja ja noissa kirjoissakin mainittuja?

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset